goodbyes

Ciao! Mä oon täällä ihan kyllästynyt siihen, että mun täytyy meilkein päivittäin hyvästellä täältä kotimaihinsa palaavia vaihtarikavereita!!! Meistä muutamasta kymmenestä vaihtarista on enään jäljellä kaksi mun lisäksi ja nekin molemmat lähtee ennen mua :( Tässäkin viikon sisällä oon joutunut sanoa hyvästit mun tosi tärkeiksi tulleille ystäville brasilialaiselle Julianalle, amerikan Kennethille ja pari tuntii sitten halittiin heipat meksikolaisen Andrean kanssa... Miks kaikkien pitää asua niin kaukana??! Täytyy vaan toivoa, että jonain päivänä nähään uudestaan ja siinä välillä säästää rahaa maailmanympärysmatkalle ahahah..

Emmä täällä kuitenkaa itke päivät pitkät hyvästien takia, vaan kulutan aikaa kavereitten, auringon ja meren kanssa!! :) Mun host-iskä on heinäkuun Ruotsissa ja sisko Englannissa kielikurssilla, joten ollaan mamman kanssa kahestaan ja kokkaillaan yhdessä italialaista ruokaa<3 Toivottavasti jotain oppeja menis perille mun kaaliin, jotta siellä Suomessakin päästään syömään välimeren herkkuja! Tänään vuorossa aito italialainen lasagne, nam :)

Oon super onnellinen, on kuuma, sain luettua ihan oikeen italialaisen kaunokirjan kannesta kanteen, ymmärsin paljon, opin paljon, syön liikaa, liikun liian vähän, nukun liian vähän ja maanantaina pääsen Venetsiian ja nään äitiä pitkästä aikaa!!! <3

Baci

VASTAUKSET part. SENJA

Miten sardinialaiset suhtautuu italialaisiin, jotka asuu mantereella?
Mä en oo huomannu mitään erikoista suhtautumista manneritalialaisiin, aina tietenkin puhutaan kuinka Pohjois-Italia eroaa Etelä-Italiasta ja Sardinia taitaa kuulua enemmän eteläpuoleen:) Etelä-Italiaa pidetään vähän enemmän jälkeen jääneeltä, kun Pohjois-Italiasta löytyy melkein kaikki talous ja teollisuus..

Ajatteleeko sardinialaiset olevansa italialaisia vai sardinialaisia vai molempia?
Musta tuntuu että kaikki italialaiset on tosi ylpeitä, siitä että ovat italialaisia, mutta kyllä täällä Sardiniassa puhutaan aina sardinialaisista varsinkin meille vaihtareille sanotaan nykyään että ollaan ihan sardinialaistu ja nykyään ollaan sardinialaisia hahaha. Mutta loppujen lopuks kaikki kyllä kutsuu itseään italialaisiksi :)

Voiko Sardiniaa verrata Suomen Ahvenanmaahan?
Mun mielestä voi! Täällä on oma "kieli", mitä nykyään puhuu enemmänkin vain isoisät ja isoäidit, mutta silti nuoretkin käyttävät tiettyjä sanontoja ym :) Mua on myös hämmästyttänyt että nuorista monet ei oo esim ikinä käynyt Italian kuuluisissa suurkaupungeissa, lentää kun aina pitää.. Täällä elellään pienissä piireissä, kaikki tuntee kaikki ja matkustellaankin usein vain saaren sisällä :)

Puhutaanko Sardiniassa paljon muita kieliä kuin italiaa, esim. sardinian kieltä?
Kaikki puhuu Italiaa sardinian aksentilla (sanotaan että on muka kaikista rumin aksentti Italiassa hahaha mutta juuri sen selvyyden ja kaikkien kirjainten lausuminen tekee siitä helpon meille suomalaisille!) Sitten on siis se sardinian kieli, sardo. Mä en oo sitä opetellut, kun mun perhe ei sitä puhu, mutta varsinkin maaseudulla sitä puhutaan vielä paljon :)

Onko siellä paljon harrastusmahdollisuuksia?
On ja ei.. Täällä ihmiset ei harrasta, varsinkaan liikuntaa, niin paljon kuin nuoret Suomessa. Vapaa-aika käytetään opiskeluun tai kavereiden kanssa hengailuun. Jos oot poika, voit pelata jalkapalloa, tytöt useimmiten lentopalloa.. Täältä löyty esim. tasan yks futisjoukkue tytöille hahaha. Ja sit löytyy tietysti nuoria jotka soittaa jotain soitinta, mutta ei sekään ole niin suosittua kuin Suomessa :)



Mitä asioita italialaiset tiesivät/luulivat jo valmiiksi Suomesta? 
Tiesivät että Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa ja siihen se tieto usein loppuikin.. Ylipäätänsä nuorten maantieto täällä on tosi huonoa..

Italia vai Suomi? ja miksi?
En osaa päättää oikeesti!! Mut Italia on oikeesti niin monessa asiassa jäljessä Suomeen verrattuna niin on se kyllä vaihteeks ihana tulla sinne Suomeen takas :) koulusysteemi, politiikka-asiat ym on täällä Italiassa vielä aika sekaisin, mutta toisaalta näitten ihmisten elämäniloa ja ulospäinsuuntautumista ei Suomesta löydy.

Mitkä on italialaisten ihanimman tavat?
Ihan alkaen kaikista poskipusuista ja haleista ja kohteliaisuuksien latimisesta ihan vaan aitoon kiinnostumiseen muista ihmisistä ilman ujostelua :)

Onko Italia turvallinen maa vaihtarille?
On tosi turvallinen! Mä saan ihan vapaasti ja yksin liikkua paikasta toiseen, öisin kavereitten seurassa. Tietenkin aina varoitellaan kaikesta, mutta ihan hyvin mulle voi käydä jotain Suomessakin.. Ennen mun tänne tuloa kaikki varoitteli mua mafiasta, mutta mä en oo vuoden aikana kuulenut mitään mafiaan liittyvää, kaikki vaan sanoo että se on enemmänkin Sisiliassa.

Aiotteko palata joskus takaisin Italiaan tai muuttaa sinne vielä joskus? 
Aion varmasti palata!! Vähintään ainakin lomailemaan perheen ja kavereiden takia, asumisesta en osaa vielä sanoa mitään, kuka sitä tietää jos eksyn tänne vaikka opiskelemaan jonain päivänä ;)



Mitkä oli teidän kielitaidot ennen vuotta? Miten paljon kehitystä?
Mä en osannut oikein muuta kun Ciao sono Senja :D Eli oon kehittynyt nollasta sujuvaan puhumiseen! Oon ihan tyytyväinen, ainahan oisi voinut opiskella enemmän ja voisin edelleen, mutta kyllä se kielitaito kehittyy tässä päivittäin ihan vain elämällä arkea :)

Millainen on italialaisten englannin taito? Entä muiden kielten taito?
Aika huono on englannin osaaminen.. Koulussa sitä ei täällä oikeasti opita vaikka kuinka muka opiskellaan, että ne jotka puhuu englantia, on sen kyllä useimmiten oppineet koulun ulkopuolelta :) Muutamat osaa ranskaa ja sitten tietysti espanjaa nää ymmärtää aika hyvin vaikkei olisivatkaan opiskelleet!

Tarviiko olla millainen englannin kielitaito jos Italiaan aikoo eikä osaa Italiaa kuin muutamia harvoja lauseita?
Ei tarvii olla kummoinen, koska ei näilläkään täällä ole kuin ihan perusasiat englannista hallussa :) Ei stressiä ymmärretyksi tulee aina!

Kuinka nopeasti opitte puhumaan sujuvasti maanne kieltä/kuinka pitkään puhuitte aluksi englantia? 
Mulla kävi tuuri ja mun perheen ruotsalainen isä puhuu tosi hyvää englantia ja äitikin vähän, joten eka kuukaus taidettiin mennä pelkällä englannilla.. Siitä sitten pikkuhiljaa italiaksi ja jos en ymmärtänyt yhtään mitä oli meneillään, niin sitten käännettiin englanniksi. Joulun aikoihin en käyttänyt enää ollenkaan englantia ja italia sujui ok:sti.

Mitä olisitte pakannut, jos saisitte vielä ottaa jotain Suomesta mukaan?
Enemmän fazerin sinistä ja talvivaatteita!! Tän talven kylmyys tuli ihan superyllätyksenä!! :D



Oletteko sopeutuneet täysin perheisiinne ja voitteko puhua heille kaikista ettei ole enään mitään kiusallisia/hiljaisia tilanteita tms?
Oon sopeutunut tosi hyvin ja varsinkin äitin kanssa voin kyllä puhua kaikista ongelmista, jos on tarvetta :)

Onko teille tullu ongelmia teidän host-perheiden kanssa? Riitoja tai muuta vastaavia?:)
Mulla ei oo tullut pienintäkään ongelmaa, väärinymmärrykset on tietenkin puhuttu heti selviksi jos jotain ilmestynyt. Ikinä ei olla riidelty. Aivan ihana perhe mulla täällä on<3

Onko tullut pahaa koti-ikävää?
Mulla ei!! Jouluaatto skypen ääressä oli pahin ikävä-hetki mutta siitäkin selvittiin! Tällä hetkellä on enemmänkin pelko kuinka paljon tuun ikävöimään tänne jääviä ihmisiä :/

Onko missään vaihessa tullut sellaista tunnetta että haluisitte palata suomeen kesken vuoden?
Mulla ei missään vaiheessa!

Kuinka usein pidätte yhteyttä suomen kotiinne?
En osaa sanoa, facen kautta muutamia viestejä tulee lähetettyä harvase päivä, mutta skypen kautta puhutaan vähän harvemmin, kerran pari kuukaudessa :)

Mitä asioita ikävöitte suomesta?
Joitain ruokia, koulua (en ois ikinä uskonu), perhettä, sitä että ihmiset ei oo AINA myöhässä...

Mielestäni teidän vaihtovuodet ovat näyttäneet aika täydellisiä ja ei ole ollu mitään ongelmia, onko ne oikeasti olleet noin täydelliset noi teidän vaihtovuodet?
Ei kaikki tietenkään ole täydellistä, mutta mun mielestä on parempi yrittää heti pistää syrjään ne asiat, mitkä ei mee niin hyvin ja keskittyä kaikkiin hyviin juttuihin!! :) Mutta voin rehellisesti sanoa, etten vois pyytää enempää mun vaihtovuodelta, mitä oon jo saanut<3

Miten päädyitte just Rotaryn kautta vaihtoon?
Taloudellisesti kaikista paras mahdollinen ratkaisu :)

Kuinka paljon vaihtarivuosi maksoi teille yhteensä? (ei käyttörahoja, mut mahd. viisumit ymym.)
Mulle makso Rotary-takki (190 e), vakuutus parisataa euroa ja lennot tänne!

Jos olisitte nyt lähdössä, niin lähtisittekö Rotaryn kautta vai miettisittekö mieluummin jotain muuta järjestöä?
Lähtisin ehdottomasti Rotaryn kautta! Ei epäilystäkään :)

Mitä neuvoja antaisitte Italiaan vaihtariksi lähtevälle?
Jos teillä on tilaisuus opiskella italiaa ennen tänne tuloa niin kannatan! Tulee helpommat ekat kuukaudet :) Mutta jos ei ole mahollisuutta/aikaa niin ei hätää, kielen oppii täälläkin! Paljon vaan kärsivällisyyttä ja huumoria niin hauskaa riittää vaikkei ihan aina kaikkea ymmärtäisikään..



Tutustuuko ihmisiin helposti/saako helposti kavereita ja arjen sujumaan siellä kivasti?
Täällä tutustuu tosi helposti tuntemattomiin, koska italialaiset on niin puheliaita. Arjen saa sujumaan kivasti, jos itse on oma-aloitteinen eikä tyydy kotona istumiseen :) Italialaiset opiskelee yleisesti tosi paljon koulun jälkeen, mutta lauantai onkin sitten pyhitetty kavereille!

Voiko hieman ujo ihminen joka ei ole vielä kauhean itsenäinen niin lähteä vaihto-oppilaaksi?
Voi! Tää vuosi varmasti vähentää ujoutta ja lisää itsenäisyyttä, voin luvata :)

Millaisia ihmisiä olitte ennen vaihtoa ja millaisia olette nyt vaihdon loppusuoralla (miten olette muuttuneet parempaan suuntaan yms)?
Musta on varmasti tullut paljon itsevarmempi, itsenäisempi ja ehkä vähän enemmän ulospäinsuuntautuminen kun mitä olin vuosi sitten. Oon silti vielä se sama Senja... vähän enemmän pastaa täynnä vaan hahaha...

Onko teitä pyydetty kertaakaan treffeille/onko ollut jotain juttua jonkun kanssa siellä maassa missä olette vaihdon aikana? 
Hahaha on juu... Italiassahan kun ollaan niin kyllä nää pojat täällä tietää mistä naruista vetää :D

Kun olette vaaleita suomalaisia niin onko siellä ollut mitään tööttäilyitä, viheltelyjä, joku lähtenyt seuraamaan tai jotain muita epämiellyttäviä tilanteita?
Tööttäilyä ja viheltelyä riittää, mutta mun kohdalle ei ole tullut vastaan liian epämiellyttäviä tilanteita. Perään huuteluitten täytyy vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :)

Onko siellä paljoakaan tylsiä päiviä vai onko kaikki päivät olleet kivoja ja tekemisen täyteisiä?
Mä enemmänkin yritän haalia mulle niitä tylsiä päiviä, jotta saisi välillä levätä rauhassa kun koko ajan oon menossa ja tuun kotiin yleensä vain syömään ja nukkumaan...

skipping school

Ciao!!

Keskiviikkona lähdin mamman työmatkalle mukaan Sassariin Pohjois-Sardiniian, eipähän tarvinnut mennä kouluun ;) Kun mammalla oli kokouksia täynnä pari päivää, mä sain kuluttaa aikani Sassarissa asuvien vaihtareitten kanssa! Kaiken huipuks Ken ja Logan Cagliarista tuli omin avuin Sassariin samaan aikaan!

Shoppailtiin liikaa, syötiin hyvin ja kulutettiin aikaa piazzoilla :) Toisena päivänä otettiin juna Algheroon, mistä nää kuvat onkin. Aurinkoa riitti eikä turistejakaan ollut vielä liikaa, joten hyvin viihdyttiin!! Siinä ainoona eurooppalaisena näitten amerikkalaisten kanssa nauru oli herkässä ja meijän hymyistä näkeekin että ei perus torstai koulupäivä ollut todellakaan kyseessä.. Haha ihanaa olla vaihtari"oppilas"!! ;)

Perjantaina menin muutamaks tunniks kouluun ja sit meillä olikin koko Sardinian Rotary-vaihtareitten kanssa tapaaminen täällä Cagliarissa! :) Syötiin mahat täyteen brasilialaisessa ravintolassa, josta löydettiin sushia!<3 Sen jälkeen pidettiin super valokuvaussessio (tulossa myöhemmin haha), jonka jälkeen puudutettiin pehvoja parin tunnin luennolla Sardinian historiasta.. Parikyt nuorta tylsistyneinä- hauskaa oli ;)

Nauttikaa vikoista viikonlopun tunneista, niin mäkin! :) Huomenna aamulla reippaana puhumaan reksin kanssa, jos saisin vähän muutoksia mun kouluelämään ;) Siitä lisää toinen kerta!

Baci

weekend

Ciao!
Oon koulussa joten muutamat kirjaimet puuttu, mutta en anna sen nyt haitata, koska haluun kertoo teille vàhàn mun kuulumisia! :) Mamma siis palas Suomeen perjantaina ja mulla oli paluu koulun penkille.. Menin kouluun kaks tuntii myòhàssà, koska àiti oli làhtenyt yòllà enkà millààn saanut itteàni sàngystà aikasemmin ylòs haha. Opet piti mua ihan hulluna, kun ylmestyin puolessa vàlissà pàivàà kouluun, ja oli kunnon sààtò poissaolojen merkintòjen kanssa :D Tàà koulusysteemi on niin outo tààllà..

Perjantain hengailin Juanin kanssa, joka on mun ja Annin ihmetykseksi alkanut opettelemaan suomea! Saa nàhà kauan tàà innostus kestàà, koska ei taida tàà suomen kieli olla sieltà helpoimmasta pààstà ;) Saan siinà itekin ihan miettià, ettà miten mà nyt selittàisin tonkin kielioppijutun.. Tàà italian kielioppi ja englanninkin eroo niin paljon meille itsestààn selvàn suomen normeista :D

Lauantaina olin yhdissà synttàrijuhlissa illalla koulun ja parin tunnin pàikkàreitten jàlkeen<3 Hauskaa oli, sankari ja pari muukin sai kakkua naamaan ja sainpahan kokea italialaisen karaoken.. Sunnuntai aamuna heràsin sitten pirteenà Annin viestiin, jossa kyseli mua sen perheen mukaan kattomaan yhtà nàttià rantaa, joka on vàhàn kauempana tààltà. Puoli tuntia ja olin jo auton kyydissà ;) Kannatti kyllà làhteà, koska ne maisemat+ cappucciono+ aurinko oli kyllà parhaita sunnuntai aamuja tààllà!

Palattiin Annille super sunnuntai lounaalle, niin kuin tààllà Italiassa on tapana.. Eka pastaa, sitten lihaa ja salaattia, pààlle hedelmià, lisàksi vielà jààtelòà ja espressot.... Kun lopulta jaksettiin nousta pòydàstà, mentiin yhden suomalaisen tààllà asuvan naisen synttàreille! Se on taiteilija ammatiltaan ja kaikki tarjottavat oli kyllà sen mukaisia :) En oo ikinà nàhnyt niin kaunista juustokakkua, minkà se oli tehnyt. Se kuvas vàlimerta ja kaiken lisàks maistu taivaalliselta<3

Kohta soi kellot ja mà ryntààn tààltà pakkolaitokselta rannalle!! (tonne, mistà noi kuvat on otettu! tàllà hetkellà vaan aurinko paistaa ja bikinikeli<3) Huomenna vaihdan parin pàivàn ajaksi koulua, koska Cagliariin saapuu suomalainen luokka, ja mà pààsen hengaamaan niitten kanssa ;)

Kirjottelen taas pian
Baci :*

arkea

Heispan kaikki!
Nyt alkaa vuosi olla siinä vaiheessa, että tuntuu että kaikki on mennyt ihan liian nopeasti ja tajuaa, ettei niitä kuukausia ole niin montaa enää jäljellä.. Iske paniikki ja alkaa miettimään, mihin kaikkialle vielä täytyy päästä ja mitä tehdä.. Äiti on tulossa Suomesta reilun viikon päästä, sitten onkin jo huhtikuu, toukokuussa lähdetään kiertelemään Eurooppaa, sitten koittaa kesäloma, täytän vihdoin kaheksantoista, pääsen näkemään koko Italian, heinäkuu... Siinä vaiheessa vuosi alkaa jo loppumaan ja haluisin päästä tutustumaan mun host-veljeen, joka palaa amerikasta. Mutta Emil palaa suoraan Ruotsiin, mistä lähtikin, niin voi olla että palaan sitten Suomeen tuon naapurimaan kautta ;) Mikään ei vielä ole varmaa, mutta kyllä mä sinne Suomeen joudun palaamaan ainakin ennen koulun alkua elokuussa!

Sitten vähän muita kuulumisia! :) Lauantaina näin pitkästä aikaa muutamia vaihtarikavereita, joiden kanssa ei viikottain tule hengailtua. Mentiin kattomaan uusi OZ-leffa 3D:nä :) Tykkäsin paljon ja oli ihana katsella, kuinka sen leffan loppu sai mun vieressä istuvat amerikan pojatkin ihan pehmenemään<3 Outoa oli taas kerran, kun leffan puolessa välissä tuli tauko ja saliin saapui pikkukioski, mistä sai ostella lisää leffaeväitä :D

Sunnuntaina Juliana tuli meille lounaalle ja järkytti mut kaiken maailman kauhutarinoilla Brasiliasta ja varkaista ym. Muutenkin kun on tässä kuunnellut näitten muitten vaihtareiden kertomuksia, niin on tullut olo että Suomessa on tooosi turvallista liikkua, ei tarvii kadulla pelätä tulevansa ryöstetyksi tai raiskatuksi yksin liikkuessa tai voiko johonkin asuinalueelle mennä ollenkaan.. Mut ei sillä, etten haluaisi Brasiliaan mennä käymään, oon jo luvannu Julianalle vierailevani siellä parin vuoden päästä ;)

Koulu menee tossa sivussa ihan kivasti, joka päivä oon sinne tunnollisesti raahautunut :) Välillä jaksan jopa kuunnella tunneilla, ja saan siitä heti kehuja opeilta, välillä päiväunet laukkuun nojaten yllättää.. Yleensä käytän koulupäivät italian itseopiskeluun, mulla on lukion kurssikirja, josta teen tehtäviä ja sitten mun koulukaveri tarkistelee niitä pitkin päivää - toimii hyvin! Mulla on myös ihan säälittävä ranskan opettaja, joka ei oikeesti oo varmaan ikinä opiskellut opettajaksi.. Ei se osaa pitää kuria ollenkaan :D Viime tunnilla nimenhuudon jälkeen poistuttiin rauhallisesti mitään sanomatta luokasta Kennethin kanssa ja mentiin pelaamaan pingpongia.. Palattiin luokkaan tunnin lopussa eikä meiltä kysytty mitään ;) Mut sit löytyy kanssa opettajia, joitten kanssa ei uskalla kokeilla mitään lusmuiluyrityksiä..

Eilen aamulla Kenneth toi mulle kouluun aamupalaks valkosuklaalla täytetyn croisantin!<3 En oo ikinä syöny niin hyvää croisanttia! Italialaisethan ei oikeen syö aamupalaa ja jos syö niin se on yleensä just kahvi + pulla. Mulle tää systeemi ei oo viel uponnu ja mun ruotsalaisen host-iskän kanssa väännetäänkin aina kunnon aamurutiinit, mä hedelmien ja myslin kanssa, se kahvi + tee + pari leipää tottumuksella :D Kun sitten vieressä italia-äiti juo vaan yhden super ison cappucinon ja sisko ei syö mitään.

Eilen oli myös mun italialaisen kaverin Rossellan 18 v synttärit, joita juhlittiin yllätyspäivällisellä pizzeriassa. Mulle sanottiin, että paikalla pitää olla 20.15 ja niimpä oltiinkin muutamien vaihtarikavereiden kanssa tasan tohon aikaan ravintolan edessä odottamassa muita.. Saatiin siinä sitten odotella tuntinen, ennen kun saapuivat Rossellan italialaiset kaverit.. Sovittiin siinä sitten hieman tympääntyneinä näitten italialaisten ainaiseen myöhästelyyn, ettei enään ikinä mennä sovittuun kellonaikaan päivälliselle, vaan ainakin puoltuntia myöhässä! Italia-kavereitten tulon jälkeen soitettiin Rossella paikalle ja vihdoin kymmenen aikaan päästiin syömään, niin perus touhuu täällä :D Seura oli kuitenkin hyvää, pizza sitäkin parempaa ja suklaakakkua päälle<3 Ihana ilta oli parhaiden kavereiden kanssa, jos unohdetaan viereisen seurueen loputon tuijottellu ja likaiset huudahdukset meille vaihtaritytöille ja se fakta että tulin kotiin puolen yön jälkeen tietäen että tänään kouluun aikasin aamulla superväsyneenä. Koulupäivästä on nyt kuitenkin selvitty ja päiväunetkin taas kerran nukuttu, niin voi pirteänä lähteä kohti kuntosalia! :)

Tästä tekstistä tuli ihan liian pitkä, yritän kirjotella useemmin, ettei tälläin kävis uudestaan.. Kuvat eiliseltä :)

Onnen ainekset

Hola!

Ihanat & luotettavat vaihtariystävät, auringonnousu jo ennen seitsemää, hedelmät chilin ja limen kanssa, maailman paras host-perhe, Pretty Little Liars, Senja siellä Italiassa, chilaquiles, 122 päivää äidin, isin ja pikkusiskon saapumiseen sekä Luis Miguelin konsertti <3
Nämä asiat on saanut suuren hymyn mun naamalle viimeisten viikkojen aikana!
En olisi voinut saadakkaan parempaa host-perhettä ja ainut asia, joka saa mut haikealle tuulelle on se, että mulla on taas perheenvaihto edessä kolmen viikon päästä... No, asioilla on kuitenkin tapana järjestyä ja uskon, että tuun viihtymään mun viimeisessäkin host-perheessä.

Rakastan tätä Meksikon ilmastoa! Viime viikolla nautin joka päivä yli 25 asteen lämmöstä ja auringosta. Täällä ei oo myöskään satanut kunnolla varmaan kolmeen kuukauteen. Vaikka välillä oisikin ihan kiva jos täällä ois lunta, niin kyllä mä silti tykkäisin jos Suomessakin ois aina näin lämmin :D

Viikko sitten lauantaina olin mun sukulaisten kanssa katsomassa potkupalloa. Se on ihan eri asia mennä kattomaan jalkapalloa Suomessa kuin Meksikossa. Se stadioni oli ihan täynnä vaikka kyseessä olikin vain kahden kaupungin joukkueiden välinen ottelu! Viime torstaina mentiin sinne samaan paikkaan katsomaan meksikolaista supertähteä Luis Migueliä. Se oli mun ensimmäinen konsertti täällä Meksikossa ja siellä oli kyllä aika hauskaa :)

Viikonloppuna päätettiin ottaa Ana Lauran kanssa vaan rennosti. Käytiin syömässä sukulaisten kanssa pariin otteeseen, katsottiin vaikka kuinka monta leffaa ja käytiin läpi host-äidin vanhoja kuva-albumeja :) Nyt oon koulussa ja vietetään just ruokataukoa nurmikolla Julian kanssa. Life is goood!!!!

Besos a todos!

Oona